Minun oppimisprosessini opettajan ammattiin lähti siitä, kun ensimmäisen kerran pääsin opettamaan koristemaalausta pikisaaren yksikköön. En ollut koskaan ennen toiminut opetustehtävässä ja minua jännitti suuresti, kuinka selviydyn tuosta hommasta. Suunnittelin opetusmateriaalit ja työtehtävät tarkkaan ja kun kurssi alkoi tuntui, että minulla ei olekkaan riittävästi suunnitelmaa, joten jouduin miettimään lisää tehtäviä koko kurssin ajan. Siinä tuli heti vastaan opetus numero yksi, aina täytyy olla paljon varasuunnitelmia takataskussa :) Teoriaopetuksessa oli todella vaikea määritellä kuinka paljon tarvitsee opetusmateriaalia määrätyn mittaiselle kurssille. Myöhemmin olen kehittänyt varalle aina jotain lisätehtävää tms. jotta ei tulisi tuollaista tilannetta, koska kaikki opiskelijat ovat erilaisia ja etenevät asioissa eri tahtiin.
Nyt kun olen ollut opetustehtävässä jo useita vuosia, olen oppinut suunnittelemaan tunnit niin, että materiaalit riittävät. Työkavereilta olen saanut todella paljon tukea ja he ovat opettaneet minulle kallisarvoisia vinkkejä, kuinka toimia.
Kun sitten lähdin kouluttaan itseäni minulla oli mielessä joitain asioita, mitkä tuntuivat yhä vaikeille, kuten arviointi -ja palautteen antaminen, oman esiintymisen epävarmuus ja eihän minulla ollut juurikaan tietoa teoreettisesti kasvatustieteen perusteista.
Tähän teoriapuoleen sain vastaukset, kun lähdin suorittaan avoimeen yliopistoon kasvatustieteen perusteet. Siellä opiskelu oli aluksi kyllä ihan hepreaa kaikkien termien yms..opettelu teki tiukkaa, mutta kyllä ne siinä kuitenkin alkoivat selkenemään, kun niitä jauhettiin. Yksi hyvä kirja jonka ostin tuolloin itselleni on Rinne, Kivirauma ja Lehtinen: Johdatus kasvatustieteisiin. Siinä on suhteellisen selkeästi kuvattu kasvatustieteen perusasioita. Eniten minua kiinnostavia asioita käsiteltiin kasvatuspsykologian-ja filosofian luennoilla ja niihin liittyvien kirjojen lukeminen oli mielenkiintoista.
Kun pääsin opiskelemaan tähän hoperyhmään http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/hakijalle/opiskelumuodot/, minulla oli mielestäni jo aika hyvät eväät taskussa ja kaipasin opetusta käytännön tekemisistä, eli siitä kuinka monipuolisesti voisin suunnitella ja opiskelijoiden kanssa toteuttaa teoriatunteja. Siihen olen saanutkin paljon uusia ulottuvuuksia. Se kuinka meille on pidetty opetustunnit erilaisin opetusmenetelmin on avannut itselle uusia ulottuvuuksia. Erilaiset ryhmätyöskentelyt ja niiden merkitys oppimisen kannalta on selkiytynyt omassa oppimisprosessissa. Itsearviointi on myös auttanut tiedostamaan omia vahvuuksia, sekä ymmärtämään kuinka myös opiskelijan itsearviointi on tärkeää oppimisen kannalta. Esiintymistaidon tehtävät ovat valaneet itseluottamusta omaan tyyliini esiintyä.
Oppimisprosessini jatkuu, toivon tulevani joka päivä aina vähän viisaammaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti