Valmistuin maalarimestariksi http://www.hmak.com/ ja lehtoriksi http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/ viime viikolla. Olen opiskellut työni ohessa kahta tutkintoa yhtäaikaa ja olen hyvin helpottunut, että valmistuin niistä molemmista vihdoin. On ollut aika raskasta suorittaa opintoja työn lisäksi, mutta sitkeys lopultakin palkittiin ja sain kummastakin opinahjosta valmistumisilmoituksen samana päivänä. Onneksi molemmissa koulutuksissa on ollut mahdollisuus suunnitella opintoja itselle sopivaan rytmiin ja näin opiskelu onnistui kuitenkin työn kannalta helposti, eikä poissaoloja töistä tullut paljoa.
Kiitokset kaikille opettajilleni.
sunnuntai 2. syyskuuta 2012
maanantai 27. elokuuta 2012
Näyttöjen arvioinnista
Olen kiertänyt työssäoppimispaikkoja ja saanut taas uusia työelämäkontakteja siinä samalla. On mukavaa kun pääsee katselemaan työmaita ja ainahan siellä jotain uusia työmenetelmiäkin näkee, eli substanssiosaaminen päivittyy. Oppilaani tekevät työssäoppimispaikoissa pääsääntöisesti ulkomaalausta ja onneksi säät ovat suosineet, eikä vettä ole pahemmin sadellut. Tälläviikolla täytyisi käydä arvioimassa kaikki mahdolliset näytöt, mitä he pääsevät tekemään. Arvioinnissa on vaan hankaluutena aina saada se työelämän edustaja siihen paikalle, kun nuo maalausurakoitsijat ovat aika kiireistä porukkaa. Arviointikeskusteluun tulisi osallistua opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Linkissä avautuu maalareiden arviointi- ja toteutussuunnitelma. http://www.osao.fi/file.php?1306
Opiskelijan itsearviointi on myös tärkeä osa tätä lopullista arviointia ja hän tekee sen ensin ja sitten katsomme ja keskustelemme yhdessä niistä. Usein se menee niin, että opiskelija on oman arvion laittanut kaikissa kohdissa kiitettävään ja sitten kun alamme keskustella niistä, niin hänelle kuitenkin avautuu paremmin arvioitavat seikat esim. seinän maalauksessa ja hän tipahtaa maan pinnalle. Käymme toki ennen näytön alkua läpi arviointikriteerit, mutta ei ne tahdo muistua kenenkään mieleen enää siinä vaiheessa, kun näyttöä tehdään.
Kyllähän tuo itsearviointi on vaikeaa minullekkin, olenhan sitä tässä blogissakin aika monesti jo hokenut. Itsearviointiin vaikuttaa myös ihmisen psyykkinen tila, eli jos on huono itsetunto, niin ei varmaan kovin hyvänä pidä itseään missään tekemisessä ja toisinpäin.
Opiskelijan itsearviointi on myös tärkeä osa tätä lopullista arviointia ja hän tekee sen ensin ja sitten katsomme ja keskustelemme yhdessä niistä. Usein se menee niin, että opiskelija on oman arvion laittanut kaikissa kohdissa kiitettävään ja sitten kun alamme keskustella niistä, niin hänelle kuitenkin avautuu paremmin arvioitavat seikat esim. seinän maalauksessa ja hän tipahtaa maan pinnalle. Käymme toki ennen näytön alkua läpi arviointikriteerit, mutta ei ne tahdo muistua kenenkään mieleen enää siinä vaiheessa, kun näyttöä tehdään.
Kyllähän tuo itsearviointi on vaikeaa minullekkin, olenhan sitä tässä blogissakin aika monesti jo hokenut. Itsearviointiin vaikuttaa myös ihmisen psyykkinen tila, eli jos on huono itsetunto, niin ei varmaan kovin hyvänä pidä itseään missään tekemisessä ja toisinpäin.
tiistai 14. elokuuta 2012
Uusi koulu
Luin uusinta opettaja lehteä ja siinä esiteltiin Kirsi Pohjolan uusinta kirjaa: Uusi koulu https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/09/tiedote-2011-09-13-08-45-28-611742
, joka käsittelee oppimista mediakulttuurin aikakaudella. On totta, että nykynuoret ja lapset oppivat hyvin paljon nykyisin netissä, eli ennen kun kysyttiin asioita opelta, niin tänä päivänä katotaan googlesta.
Itsekkin kahden lapsen äitinä olen monesti huuli pyöreänä, kun lapset laukoo sellaisia tietoja, joista en ole koskaan kuullutkaan ja sitten tietenki "no katottiin netistä." Kysymys kuuluukin, että tarvitaanko kouluja? No tässä artikkelissa kuitenkin kerrotaan tutkimusryhmän vastanneen, että: "opettajan on yhä enemmän toimittava oppimisen siltojen rakentajana koulun ja muiden oppimisympäristöjen välillä, eri tavoin tapahtuvan oppimisen ohjaajana." Eli siis on hyvin tärkeää, että opettaja on nykyisin perillä sosiaalisen median käytänteistä ja verkko-opintojen järjestämisestä. Ja kyllähän nykyinen mediakulttuuri tukee inkluusiota http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkluusio_(kasvatustiede) jos ajatellaan, että jokainen liikuntakyvystä tms. huolimatta voi opiskella melkein mitä vaan verkko-opintoina. Siinä vaan ei toteudu fyysisesti samassa oppimisympäristössä oleminen.
Onneksi luulisin, että sosiaalisista syistä ei kuitenkaan kouluja tulla lakkauttamaan, koska ihmisen tarvitsee olla tekemisissä toisten kanssa normaalin kehityksen kannalta ja kuitenkin taidon opettamiseen tarvitaan mielestäni opettaja, joka on näyttämässä, katsomassa ja opastamassa.
, joka käsittelee oppimista mediakulttuurin aikakaudella. On totta, että nykynuoret ja lapset oppivat hyvin paljon nykyisin netissä, eli ennen kun kysyttiin asioita opelta, niin tänä päivänä katotaan googlesta.
Itsekkin kahden lapsen äitinä olen monesti huuli pyöreänä, kun lapset laukoo sellaisia tietoja, joista en ole koskaan kuullutkaan ja sitten tietenki "no katottiin netistä." Kysymys kuuluukin, että tarvitaanko kouluja? No tässä artikkelissa kuitenkin kerrotaan tutkimusryhmän vastanneen, että: "opettajan on yhä enemmän toimittava oppimisen siltojen rakentajana koulun ja muiden oppimisympäristöjen välillä, eri tavoin tapahtuvan oppimisen ohjaajana." Eli siis on hyvin tärkeää, että opettaja on nykyisin perillä sosiaalisen median käytänteistä ja verkko-opintojen järjestämisestä. Ja kyllähän nykyinen mediakulttuuri tukee inkluusiota http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkluusio_(kasvatustiede) jos ajatellaan, että jokainen liikuntakyvystä tms. huolimatta voi opiskella melkein mitä vaan verkko-opintoina. Siinä vaan ei toteudu fyysisesti samassa oppimisympäristössä oleminen.
Onneksi luulisin, että sosiaalisista syistä ei kuitenkaan kouluja tulla lakkauttamaan, koska ihmisen tarvitsee olla tekemisissä toisten kanssa normaalin kehityksen kannalta ja kuitenkin taidon opettamiseen tarvitaan mielestäni opettaja, joka on näyttämässä, katsomassa ja opastamassa.
torstai 9. elokuuta 2012
Hupsista, eiku Hopsista!
Ensimmäinen työviikko kesäloman jälkeen on kohta mennyt ja mukava on taas palata arkirytmiin. Opiskelijani lähtivät työssäoppimaan pientalojen ulkomaalausta ja sain vihdoin kaikille tehtyä työssäoppimissopimukset. Ensi viikolla lähden sitten ajeleen ja käyn katsomassa kaikkia opiskelijoita siellä työmaalla ja suunnittelemme, josko siellä voisi tehdä näyttöjä myös. Minulla on 6 opiskelijaa jotka valmistuvat aikaisemmin ja joudun taas pähkäileen kuinka saan suunniteltua kuluvan lukukauden niin, että se palvelisi kaikkia yhtä hyvin.
Olisi niin helppoa, jos kaikki menisi aina vaan samassa rytmissä, mutta kun toisille on annettava hyväksilukuja aiemmista opinnoista, niin aina joutuu tekeen henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia ja sitten täytyisi itse vielä revetä kaikkia opettamaan kuitenkin yhtäaikaa. Tuntuu kyllä siltä että nykyisin opettaja laitetaan kyllä aika koville näiden kaikkien sekalaisten suunnitelmien vuoksi. Kun muistelee omaa opiskelua ammattikoulussa, niin en kyllä muista, että kellään olisi ollut mitään hyväksilukuja, vaikka meidän luokalla oli vanhempiakin ihmisiä, puhumattakaan mistään erityisjärjestelyistä. Kaikki oltiin tasan se kolme vuotta koulussa ja sillä sipuli...no ajat on muuttuneet ja nykyisin meidän tulee sopeutua tähän nykyjärjestelmään ja jjjoooooouuuusssstaaaaaa tarpeen tullen, ja onhan se todella hyvä ettei tarvitse opiskella asioita uudestaan, joita on jo opittu.
Omissa opettajaopinnoissa on kyllä parasta juuri se, että osaamista voi näyttää, jos sitä aiemmin on karttunut. Olen tyytyväinen, että valitsin opetusharjoittelunkin näytöllä suoritettavaksi, vaikka se aluksi tuntui kankealta aloittaa. Opin ehkä siinä prosessissa enemmän, kuin olisin oppinut perinteisellä tavalla suoritettavasta opetusharjoittelusta.
Olisi niin helppoa, jos kaikki menisi aina vaan samassa rytmissä, mutta kun toisille on annettava hyväksilukuja aiemmista opinnoista, niin aina joutuu tekeen henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia ja sitten täytyisi itse vielä revetä kaikkia opettamaan kuitenkin yhtäaikaa. Tuntuu kyllä siltä että nykyisin opettaja laitetaan kyllä aika koville näiden kaikkien sekalaisten suunnitelmien vuoksi. Kun muistelee omaa opiskelua ammattikoulussa, niin en kyllä muista, että kellään olisi ollut mitään hyväksilukuja, vaikka meidän luokalla oli vanhempiakin ihmisiä, puhumattakaan mistään erityisjärjestelyistä. Kaikki oltiin tasan se kolme vuotta koulussa ja sillä sipuli...no ajat on muuttuneet ja nykyisin meidän tulee sopeutua tähän nykyjärjestelmään ja jjjoooooouuuusssstaaaaaa tarpeen tullen, ja onhan se todella hyvä ettei tarvitse opiskella asioita uudestaan, joita on jo opittu.
Omissa opettajaopinnoissa on kyllä parasta juuri se, että osaamista voi näyttää, jos sitä aiemmin on karttunut. Olen tyytyväinen, että valitsin opetusharjoittelunkin näytöllä suoritettavaksi, vaikka se aluksi tuntui kankealta aloittaa. Opin ehkä siinä prosessissa enemmän, kuin olisin oppinut perinteisellä tavalla suoritettavasta opetusharjoittelusta.
maanantai 6. elokuuta 2012
Hojks koulutus
Eka työpäivä kesäloman jälkeen ohitse. Meillä oli Luovin http://www.luovi.fi/WebRoot/529137/Luovi_AlasivutPaikkakunnat.aspx?id=529218
järjestämä hojks koulutus ja se tuli ihan tarpeeseen, kun tuntuu ettei siihen hojksin laatimiseen ole oikeen ollut sellaista yhteistä linjaa. Oli mielenkiintoisia asioita. Käsiteltiin esimerkiksi sitä kuinka määritellä erityisen tuen tarve, ja kuinka siinä tulisi lähteä ihan perustarpeista, kuten normaalin unirytmin saavuttaminen yms. Tässä määrittelyssä voi käyttää apuna Maslown tarvehierarkiaa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia
jossa näkyy porrastettuna alinna perustarpeet ja siitä ylöspäin kohotaan lopuksi siihen pisteeseen, että opinnot saataisiin rullaamaan normaalisti.
Ei siis ole hyötyä alkaa kertauttamaan esim. matikan kokeita opiskelijalle, jolla on elämän perustarpeissa paljon korjaamista, vaan täytyisi saada ensin apu sinne perustarpeisiin ja sitten edetä asteittain. Sehän ei tietenkään aina ole opettajan tehtävä, vaan täytyy käyttää hyväksi monipuolista verkostoa, jotta nuo tarpeet saataisiin kuntoon.
Kuinka sitten määritellään erityisopetuksen luokittelun mukainen kirjaaminen? Allaolevasta linkistä löytyy hojks kortisto, jossa on aukikirjoitettu 12 luokittelua, joiden mukaan on kirjattava avuntarpeen syy hojksiin.
http://omat.lao.fi/?Deptid=16057
Paljon eriäviä mielipiteitä keräsi myös se, että jos opiskelija tarvitsee vaikka jotain terapiaa, niin voidaan motivoida käymään terapiassa antamalla siitä hyväksiluku vapaasti valittaviin opintoihin. Tähän on menty, nykyisin nuorilla on niin paljon ongelmia, että näinkin jo joudutaan toimimaan. Eriasia on sitten se kärsiikö siinä samalla alakohtaiset opinnot?
järjestämä hojks koulutus ja se tuli ihan tarpeeseen, kun tuntuu ettei siihen hojksin laatimiseen ole oikeen ollut sellaista yhteistä linjaa. Oli mielenkiintoisia asioita. Käsiteltiin esimerkiksi sitä kuinka määritellä erityisen tuen tarve, ja kuinka siinä tulisi lähteä ihan perustarpeista, kuten normaalin unirytmin saavuttaminen yms. Tässä määrittelyssä voi käyttää apuna Maslown tarvehierarkiaa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia
jossa näkyy porrastettuna alinna perustarpeet ja siitä ylöspäin kohotaan lopuksi siihen pisteeseen, että opinnot saataisiin rullaamaan normaalisti.
Ei siis ole hyötyä alkaa kertauttamaan esim. matikan kokeita opiskelijalle, jolla on elämän perustarpeissa paljon korjaamista, vaan täytyisi saada ensin apu sinne perustarpeisiin ja sitten edetä asteittain. Sehän ei tietenkään aina ole opettajan tehtävä, vaan täytyy käyttää hyväksi monipuolista verkostoa, jotta nuo tarpeet saataisiin kuntoon.
Kuinka sitten määritellään erityisopetuksen luokittelun mukainen kirjaaminen? Allaolevasta linkistä löytyy hojks kortisto, jossa on aukikirjoitettu 12 luokittelua, joiden mukaan on kirjattava avuntarpeen syy hojksiin.
http://omat.lao.fi/?Deptid=16057
Paljon eriäviä mielipiteitä keräsi myös se, että jos opiskelija tarvitsee vaikka jotain terapiaa, niin voidaan motivoida käymään terapiassa antamalla siitä hyväksiluku vapaasti valittaviin opintoihin. Tähän on menty, nykyisin nuorilla on niin paljon ongelmia, että näinkin jo joudutaan toimimaan. Eriasia on sitten se kärsiikö siinä samalla alakohtaiset opinnot?
sunnuntai 5. elokuuta 2012
Osaamisen osoittamisen vaikeus
Viimeinen kesälomaviikko on lopuillaan ja maanantaina pääsen taas työn -ja opiskelijoiden pariin. Toisaalta haikeeta ja toisaalta niin kiva päästä taas työntouhuun. Minulla on kolmannen luokan maalariopiskelijat omana ryhmänä. Oma opettajakoulutuskin on ihan loppusuoralla ja valmistun vihdoin. Opekouluaikana on tullut hyvin paljon reflektoitua omaa osaamista, niin opettajana, kuin myös maalarina. Olen joutunut arvioimaan itseäni monelta kantilta.
Kuvassa näkyy ammatillisen opettajan ydinosaamisalueet, joiden mukaan itsearvioinnit on laadittu. Juurikin oman osaamisen arviointi on kaikkein vaikeinta ja sitten kun se pitää kirjoittaa vielä mahdollisimman tarkkaan ylös, niin välillä kyllä tuntui epätoivoiselle. Ehkäpä se kuuluu Suomalaisen ihmisen perusluonteeseen, että itsekehuminen on vaikeaa. On helpompaa, kun sen sanoo joku toinen, silloin siihen uskoo itsekkin paremmin.
Ammatillisen opekoulun rehtori kertoo blogissaan opettajasta johtajana ja kuinka jokainen opiskelija on ihminen ja on otettava huomioon omana itsenään. Opiskelijaa on kuunneltava, ohjattava inhimillisesti, eikä pelon kautta. Erittäin viisaita sanoja, näiden kanssa lähden taas uuteen lukuvuoteen opiskelijoideni pariin.
http://blogit.oamk.fi/askon_apajalta/
Ammatillisen opekoulun rehtori kertoo blogissaan opettajasta johtajana ja kuinka jokainen opiskelija on ihminen ja on otettava huomioon omana itsenään. Opiskelijaa on kuunneltava, ohjattava inhimillisesti, eikä pelon kautta. Erittäin viisaita sanoja, näiden kanssa lähden taas uuteen lukuvuoteen opiskelijoideni pariin.
http://blogit.oamk.fi/askon_apajalta/
tiistai 31. heinäkuuta 2012
Substanssiosaamisesta
Opettajana oma substanssiosaaminen ja sen ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Blogin pitäminen ja muiden blogien lukeminen on substanssiosaamisen kannalta oikein hyödyllistä, koska näin voi saada kullanarvoista tietoa muilta ja ehkä hyödyllistä palautetta omasta osaamisestaan.
http://taivaanrannantaiteilija.blogspot.fi/2012_07_01_archive.html
Selattuani blogilistaa löysin melkein samannimisen blogin kuin itselläni. Löysin paljon samankaltaista ajattelua, kuin mitä itsekkin ajattelen ja hyvää tietoa minulle oudommasta taidemuodosta vedic art. Siihen löytyy myös kursseja oulun alueelta.
http://www.eevahietava.fi/vedkurssit.html
Tämänkertainen postaukseni jää aika lyhyeksi, koska nettiyhteys pätkii kokoajan, johtunee varmaan eilisestä ukkosmyrskystä.
http://taivaanrannantaiteilija.blogspot.fi/2012_07_01_archive.html
Selattuani blogilistaa löysin melkein samannimisen blogin kuin itselläni. Löysin paljon samankaltaista ajattelua, kuin mitä itsekkin ajattelen ja hyvää tietoa minulle oudommasta taidemuodosta vedic art. Siihen löytyy myös kursseja oulun alueelta.
http://www.eevahietava.fi/vedkurssit.html
Tämänkertainen postaukseni jää aika lyhyeksi, koska nettiyhteys pätkii kokoajan, johtunee varmaan eilisestä ukkosmyrskystä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)