Esiintymistaidon kurssilla kaikkien täytyi tehdä esitelmä jostakin esiintymistaitoon olennaisesti liittyvästä osa-alueesta ja minä valitsin äänen. Valintaani vaikutti juuri se, mitä edellisessä postauksessani jo pohdin, verkkoviestinnässä tuo ääni jää useimmiten kokonaan pois ja siksi esitettävällä asialla on hyvin paljon tulkinnanvaraa, koska tunteet jäävät pois äänen mukana.
Luin Mari Aulangon kirjan: Rohkeasti puhumaan, luonteva esiintyminen.
Siinä sanotaan, että parhaimmillaan ääni tukee ja myötäilee sanoman perillemenoa. Asiaa voidaan tuoda tarkemmin esille käyttämällä äänen painotusta ja hidastusta. Myös äänen voimakkuutta ja nopeutta voidaan käyttää tehosteena. Nämä ovat siis äänen tehokeinoja jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään: Tunteen tehokeinot, joihin voisi, mutta ei saa vaikuttaa, vaan niiden on annettava syntyä intuitiivisesti eläytymisen kautta ja älylliset eli tietoiset tehokeinot, joihin voi vaikuttaa sisällön analysoinnin avulla.
Tänä verkkoviestinnän aikakautena ainoastaan hymiöillä kuvataan sitä tunnetilaa ja kaikki muut äänen tehokeinot jäävät, voidaan ainoastaan käyttää näitä tietoisia tehokeinoja.
Mietin että onko meistä "jörösuomalaisista" sitten tullut aktiivisimpia vuorovaikutuksen suhteen näin verkkoviestinnän aikana, luultavasti on, sillä kaikilla on ainakin facebook ja siellä paljon kavereita, joiden kanssa ei muuten tulisi koskaan soiteltua ja jos näkee esim. kaupassa, niin sanotaan vaan terve ja ei muuta. Sitten kuitenkin facebookissa kirjoitellaan kommentteja toisille.
Tämän vuoksi itse pidän tärkeänä olla vuorovaikutuksessa opiskelijoiden ja esim. työelämän edustajien kanssa kasvotusten ja puhelimessa, eikä vaan esim.sähköpostin välityksellä. Opiskelijoille olen opettanut, että työhaku tulisi tapahtua soittamalla tai käymällä haettavassa paikassa, jotta ihminen saisi oikeamman kuvan sinusta. Mielestäni ihmisen täytyy saada "kasvot" henkilölle, tällöin lupauksetkin on pidettävä, kun muistaa keskustelun, muutoin sähköpostihenkilö on helppo unohtaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti