Arvo-osaaminen ja eettisyys

Jouduin olemaan poissa koulupäiviltä tänään ja maanantaina, koska poikani on kovassa flunssassa. Katsoin optimasta eilisen materiaalin arvo-osaamiseen liittyen ja se oli mielenkiintoinen, harmittaa kun en päässyt paikalle.

”Ihminen haluaa olla rakastettu

  sen puuttuessa ihailtu

  sen puuttuessa pelätty

  sen puuttuessa ylenkatsottu ja inhottu.

Sielu jäätyy tyhjiössä ja haluaa olla kontaktissa

mihin hintaan hyvänsä.”

  Hjalmar Söderberg

Jo ensimmäisenä tuo mietelause alussa avasi paljon ja se on niin totta, kun seuraa noita nuoria ja niiden käyttäytymistä. Rakkaus on kaiken a ja o, jos sitä ei saa, niin yleensä se näkyy käyttäytymisessä. Kun näkee nuoren, jolla on huono itsetunto, hän ei rakasta itseään, ei edes usko olevansa arvokas tai onnistuvansa missään hyvin, silloin voi heti aavistella, että annetaanko hänelle rakkautta ja kannustusta? Saako hän sitä turvaa mitä tarvitsee? Monesti ehkä siellä kotona aikuinen ei ole saatavissa, on torjuva, oikukas ehkäpä pelätty, jolloin turvallista kiintymysmallia ei ole päässyt syntymään. Näihin taas voi olla monia syitä, aikuiset ovat aina töissä, alkoholismi, avioerot ja  erilaiset uudisperhemuodot jne.

Matti Brummerin " Oppiminen tapahtuu sylistä käsin" on mielestäni hyvin tiivistetty oppilaitoksen ja opettajan velvollisuudet, niin opettajana, kuin myös kasvattajana. Sulkeutunut opiskelija pitäisi rohkaisemalla saada avautumaan ja liittymään muiden joukkoon, hänen itseluottamuksensa pitäisi saada heräämään ja vahvistumaan. Kun näissä asioissa on onnistutaan, niin opiskelijan oma toiminta alkaa pikkuhiljaa korjaamaan loput ongelmat. Hän uskaltaa alkaa kokeileen asioita, eikä pelkää epäonnistumista niin paljon. Tuo voi olla hyvin paljon aikaa vievä prosessi.

Minulla oli kerran vastaavanlainen opiskelija ja hänen tilanteensa korjautui pikkuhiljaa, vasta kolmannella luokalla oltiin siinä pisteessä, mihin oltiin pyritty ja sitten koulu loppui, ikävä kyllä. Hän oli juuri päässyt luokkatovereiden kanssa kunnolla tutustuun ja oli saanut uskallusta tekemisiinsä. Me opettajat ihmettelimme hänen muutosprosessiaan, se oli huomattava. Hän avautui niinkuin kukka terälehti kerrallaan ja hyvin hitaasti. Toivon, että hänellä vahvistui myös toivo tulevasta ja prosessi jatkuisi yhä.